25.5.2022 | Autotoday
Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen auttaa ehkäisemään vastaavanlaisia turmia tulevaisuudessa, ja siksi jokainen tie- tai maastoliikenteessä tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan tarkoin.
Tutkinnasta vastaa moniammatillinen, alueellinen tutkijalautakunta, joita on eri puolella Suomea yhteensä 20. Tähän mennessä lautakunnat ovat tutkineet jo yli 15 000 kuolonkolaria.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn.
Tieliikenneonnettomuuksien tutkinnalla on Suomessa pitkät perinteet, ensimmäiset tutkinnat tehtiin vuonna 1968.
Alkuvuodet olivat synkkiä, silloin liikenteessä menehtyi vuosittain yli tuhat henkeä. Vuosien saatossa tilanne on parantunut merkittävästi, etenkin kun huomioidaan samaan aikaan tapahtunut ajoneuvokannan määrän nopea kasvaminen.
Esimerkiksi 80-luvulla kuolleita oli vuosittain yli 600, eli kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna, ja rekisteröityjen ajoneuvojen määrä oli tuolloin alle puolet nykyisestä.
Lautakunta selvittää syitä, ei syyllisiä
Suomen hallituksen tavoite on puolittaa liikennekuolemien vuosittainen määrä vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jotta onnettomuuksia voidaan erilaisin toimin vähentää, täytyy niiden syyt pystyä selvittämään.
Onnettomuustutkinnan keskeisimpänä tavoitteena onkin tuottaa tietoa liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja sitä kautta ennaltaehkäistä onnettomuuksia.
Tutkijalautakunnissa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.
He keräävät yksityiskohtaista tietoa kuljettajista, ajoneuvoista, teistä ja olosuhteista sekä analysoivat näiden tekijöiden vaikutusta onnettomuuksien syntyyn ja seurauksien vakavuuteen. Lautakunnat eivät ota kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin.
Jäsenet toimivat virkavastuulla, ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Heillä on myös lain tuoma oikeus tehdä tutkimuksia onnettomuuspaikalla, tarkastaa ajoneuvoja ja saada tietoja viranomaisilta onnettomuuden taustojen selvittämiseksi.
Tekemiensä huomioiden perusteella lautakunnat antavat ehdotuksia, joilla liikenneturvallisuutta voisi parantaa.
– Lautakuntien aineistoja hyödynnetään laajasti liikenneturvallisuustyössä, ja niitä käytettiin myös tuoreen liikenneturvallisuusstrategian taustalla. Lisäksi tutkintamenetelmiä kehitetään jatkuvasti ajan vaatimusten mukaisiksi, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa.
Ainutlaatuista tietoa liikenneturvallisuustyön tueksi
Onnettomuustutkinnasta kerätyn tiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia.
Onnettomuustietoinstituutti OTI hallinnoi kerättyä tietoa ja tuottaa siitä erilaisia raportteja ja muuta materiaalia liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen käyttöön. Aineistot ovat myös tutkijoiden käytettävissä.
Tiedon avulla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla.
Kattavan onnettomuustiedon lisäksi OTI hallinnoi myös massiivista liikennevahinkoaineistoa (Liikennevahinkoportti).
Avoimessa, kaikkien käytössä olevassa nettiportaalissa on kymmenen vuoden ajalta tilastot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Korvattavia vahinkoja tapahtuu vuosittain noin 100 000, eli nettiportaali sisältää yhteensä noin miljoonan liikennevahingon tiedot vuosilta 2011–2020.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa.
OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.
Lähde: Autotoday | Clas von Bell