10.6.2022 | Teemu Salonen
Suomessa on jo alettu tarroittaa joukkoliikenteen, raskaan kaluston ja pelastustoimen ajoneuvoja maailmanlaajuisen suosituksen mukaisesti. Ajoneuvoihin merkitään niiden käyttövoima tarralla, jotta mahdollisessa tulipalotilanteessa pelastushenkilöstö pystyy nopeammin tunnistamaan, minkä käyttövoiman kanssa he ovat tekemisissä. Tällöin pelastajat pystyvät toimimaan tehokkaammin ja ennen kaikkea turvallisemmin. Uudistuksella parannetaan myös ajoneuvoja kuljettavien, matkustajien ja sivullisten turvallisuutta.
Otimme yhteyttä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestarina työskentelevään Mikko Saastamoiseen ja kysyimme häneltä lisää asiasta.
Kuljettaja.fi: Minkälaisesta ajatuksesta ja tarpeesta käyttövoimatarran kehittely lähti?
Mikko Saastamoinen: Kyseessä on kansainvälisen palokuntaorganisaation; CTIF:n ja yhden sen komission: CTIF commission for extrication & new technology, tuotos tunnistaa ajoneuvon käyttövoima. Käyttövoiman muuttuessa pelastamisen ja sammuttamisen taktiikka muuttuu.
Kaasukäyttöisen ajoneuvon palo muuttuu liekinheittimeksi, jos palo aukaisee varoventtiilin. Sähköajoneuvot taas syttyvät todella nopeasti ja palo on raju. Palo ei sammu perinteisesti ja se syttyy uudelleen ja uudelleen, jopa kolmen vuorokauden ajan.
Kuljettaja.fi: Pitäisikö käyttövoimatarra asentaminen olla pakollinen asia ammattiliikenteen ajoneuvoissa? Entä henkilö/pakettiautoissa?
Mikko Saastamoinen: Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikissa ajoneuvoissa pitäisi käyttövoimatarra olla. Tätä projektia lanseerattaessa, otimme yhteyttä Traficomiin, LVM:n ja sisäministeriöön. Lopputulema on, että tätä suositellaan tässä vaiheessa, mutta se ei ole pakollinen. Sama tilanne on muualla Euroopassa. Tämä ei siis ole pelkästään Suomessa oleva projekti, vaan tämä on maailmanlaajuinen. Suomi on vain ensimmäinen. Autotehtaat ovat myös kertoneet meille CTIF:ssä, että nykypäivän ajoneuvot ja niiden mallit eivät saa olla erityismerkittyjä, koska ostajat eivät halua niihin mitään merkkejä. Tämä johtaa siihen, että tietämättömyyden vuoksi voi tapahtua isojakin onnettomuuksia, joiden vaikutuksia voitaisiin ainakin merkittävästi pienentää selkeällä ja standardoidulla käyttövoiman merkinnällä.
Kuljettaja.fi: Kysyykö hätäkeskuspäivystäjä jo lähtökohtaisesti käyttövoimatarrasta onnettomuudesta ilmoittavalta soittajalta?
Mikko Saastamoinen: Riippuu varmaan päivystäjästä, mutta tämä ei kuulu Hätäkeskuslaitoksen kysymyspatteristoon tässä vaiheessa. Sen sijaan valveutunut soittaja osaa päätellä, että kyseessä on vaihtoehtoinen käyttövoima, kun esim ”AC/DC” tarra näkyy autossa. Tästä asiasta pitäisi nyt puhua enemmän, koska näiden ajoneuvojen määrä lisääntyy räjähdysmäisesti erityisesti kaupunkiliikenteessä. Dieselit ovat vähentyneet erittäin nopeasti. On enemmin sääntö kuin poikkeus, että esim. kaupunkibussit ovat sähkö -tai kaasubusseja. Näiden aiheuttamat riskit ja päästöt onnettomuustilanteessa ovat aivan jotain muuta, mihin on totuttu, myös sivullisille.
Kuljettaja.fi: Sähkön ja kaasun käyttö voimanlähteenä lisääntyy myös ammattiliikenteessä. Miten se muuttaa pelastuslaitosten toimintatapoja onnettomuuksissa?
Mikko Saastamoinen: Esimerkiksi kaasuauton palossa täytyy pystyä huomioimaan ja varautumaan varoventtiilin aukeamiseen, joka tekee palavasta autosta liekinheittimen. Se ei ole vain pelastajien riski, vaan myös jalankulkijoiden ja ohiajajien. Sähköauton palossa akustosta lentää myrkyllisiä ja vaarallisia yhdisteitä ja savu on erittäin vaarallista. Palaessaan ne eivät todellakaan ole mitenkään ilmastoystävällisiä. Tästä syystä aiemmin mainittu pelastamisen taktiikka ja tekniikka muuttuu, kuin mitä se on perinteisen bensan tai dieselin kanssa toimittaessa.
Kuljettaja.fi: Täyssähkö- tai sähköhybridiautojen latauspaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti. Ovatko nämä latauspaikat tällaisenaan turvallisia käyttää pelastuslaitoksen näkökulmasta katsottuna?
Mikko Saastamoinen: Kyllä ja ei. Nämä tulisi sijoittaa parkkitaloissa ”sisäänajokerrokseen” ja järjestää painovoimainen savutuuletusmahdollisuus. Näitä ei ole luonnollisesti suunniteltukaan vanhoihin parkkipaikkoihin ja taloihin, joihin on jälkikäteen tehty latauspaikat (ja sinne alimpaan kerrokseen). Auton syttyessä / palaessa latauksessa ollessaan siihen ei luonnollisestikaan tule mennä sivullisen lähelle. Auton palaessa latauksessa ollessaan, on olemassa tietty toimintamalli pelastustoimelle.
Kuljettaja.fi: Pelastuslaitoksilla on vesikontteja, joihin sähkökäyttöinen henkilöauto voidaan nostaa nosturilla sammutustilanteessa. pelastuslaitoksen vesikonttiin. Miksi näin toimitaan? Entä miten toimitaan, kun tulessa onkin iso kuorma-auto, otetaanko paikalle isompi nosturi ja isompi vesikontti?
Mikko Saastamoinen: Henkilöautojen ja skoottereiden kohdalla palon uudelleen syttyminen ja akuston sammuttaminen ovat syyt, miksi ajoneuvot nostetaan vesikonttiin. Kontin vesi muuttuu erittäin myrkylliseksi ja muodostaa esim. fluorivetyä, joten se poistetaan kontista loka-autolla, koska se on ongelmajätettä. Nämä kaikki ovat sinällään uusia asioita ja kokemuksia kerätään maailmalta. Luonnollisestikaan ei ole olemassa konttia, johon kuorma-auto tai bussi mahtuisi. Se vaatii lopuksi ison auton hinaamista paikkaan missä se voi syttyä uudelleen ilman riskiä, että se sytyttää muita ajoneuvoja tai rakennuksia. Lisäksi se sitoo säiliöauton ja miehistöä jälkivartioon.
Kuljettaja.fi: Sähköisten polkupyörien ja potkulautojen käyttäjiä kiinnostaa myös se, aiheutuuko niistä samanlaista vaaraa mahdollisessa syttymistilanteessa.
Mikko Saastamoinen: Kyllä aiheutuu ja niitä syttyy. Youtube on pullollaan videoita, joissa pyörä tai skootteri syttyy. syttyminen on erittäin nopea ja on aiheuttanut palovammoja, kun se on sattunut kesken ajon. Hakusanalla: fire of electric scooter” alkaa löytyä videoita, jotka eivät ole ”tehtyjä”. Palo puhaltaa ensin harmaan savun ja se syttyy silmänräpäyksessä.
Kuljettaja.fi: Onko sinulla vielä jonkinlaisia terveisiä lähetettäväksi ammattiliikenteen edustajille?
Mikko Saastamoinen: Suomi on tässä asiassa näyteikkunassa muulle maailmalle. Itse joudun istumaan kokouksissa, joissa kerrotaan muiden maiden pelastustoimen edustajille, kuinka Suomessa on saatu tämä asia jalkautettua. Suurin apuväline on SOME. Vieläkin tämä on uusi asia suurimmalle osalle kansaa ja riskit eivät ole tiedossa. Minä suosittelen liikennöitsijöitä ostamaan tarrat, liimaamaan ne autoon ja tekemään siitä SOME-päivityksen. Esimerkiksi lappeenrantalainen Kuljetus Tikka Oy sai paljon positiivista julkisuutta, kun se ensimmäisenä Suomessa liimasi dieselkäyttövoimaa merkitsevän tarran autoon ja siitä tehtiin facebook-päivitys. Tuo some-päivitys levisi ympäri maailmaa. Tämä aiheutti paljon kyselyjä ”esson baarissa”. Sen jälkeen tarrat alkoivat levitä muihinkin autoihin Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa.
Kuljettaja.fi kiittää Mikko Saastamoista kattavasta ja ajatuksia herättävästä haastattelusta.