Kauhusta kankeana - Vanhan tien aikaan | Kuljettaja.fi
Artikkelit | Blogi
#Ulkomaanliikenne

Kauhusta kankeana - Vanhan tien aikaan

11.11.2022 | Jarkko Nisula

Pompottelin Etelä-Ranskassa kauniina kesäpäivänä kohti seuraavan päivän lastausosoitetta, kun laturi yhtä äkkiä sanoi sopimuksensa irti. Pysähdyin lueskelemaan DAF:n korjaamokirjaa ja löysinkin reittini varrelta yhden DAF-korjaamon. 

https://www.fierdetreroutier.com/
KUVA: https://www.fierdetreroutier.com/fdr/

Korjaamolle oli sen verran matkaa, että en voinut olla varma ehtisinkö sinne enää samana päivänä.Saavuin lopulta juuri sulkemisaikaan pikkukylään, jossa tämä pikkuinen sekä DAF että IVECO Atelier sijaitsi.

Korjaamoa pitävä vanhempi pariskunta asui kuitenkin korjaamon yhteydessä ja isäntä näytti, että pudota vaan kärry siihen pihalle ja aja sisään; pistetään auto kuntoon.Kun sain auton sisälle, nostimme hytin pystyyn ja katselin vielä hetken tämän vanhemman herrasmiehen touhuja. Sitten lähdin pihalle haistelemaan kesäillan tuoksuja. Korjaamo oli pieni, mutta hiekkapiha valtava.

"Sainkin hetken päästä oikean käteni pois pedon suusta yhtenä kappaleena"

 Seisoskelin ajatuksissani keskellä pihaa, kun yhtä äkkiä kättäni tönäisi joku. Katsoin alas ja siinä seisoskeli yksi suurimmista koskaan näkemistäni koirista. Katselin ympärilleni, mutta talon väkeä ei näkynyt missään. Elukka jatkoi itsepintaisesti käteni pökkimistä päällään ja lopulta rohkaisin mieleni ja rapsutin kokeeksi kaveria varovasti korvan takaa.

Toisella meistä tuntui olevan mukavaa, kun pökkiminen loppui saman tien. Lopetin rapsuttamisen, jolloin se taas alkoi. Tätä jatkui kymmenisen minuuttia. Sitten taas kerran, kun lopetin rapsuttelemisen ja koira aloitti tönimisen, rohkaisin uudestaan mieleni ja sanoin hurtalle, että nyt loppui, minä en jaksa enää. Koira jatkoi vielä hetken tönimistä, mutta kun se ei tuottanut toivottua tulosta, otti se yhtä äkkiä oikean käden ranteeni suuhunsa. Syystä tai toisesta teki taas mieli rapsutella, mutta nyt toisella kädellä. Sainkin hetken päästä oikean käteni pois pedon suusta yhtenä kappaleena.

Vieläkään ei pihalla näkynyt ketään. Yritin uutta taktiikkaa ja lähdin kävelemään kohti korjaamon ovia samalla, kun jatkoin koiran rapsuttelua. Se ihme kyllä sopi kaverille ja pääsimme hetken päästä sisälle korjaamoon. Meni hetki ennen kuin talon emäntä huomasi touhumme, sitten hän karjaisi ja kirppusirkus paineli pihalle häntä koipien välissä. Emäntä pyyteli vuolaasti anteeksi ja minä yritin solkata, että ei tässä mitään, mukavaahan tämä...

Päätin kuitenkin sen jälkeen nauttia kesäillasta ja vanhan pariskunnan seurasta sisätiloissa kunnes laturi olisi vaihdettu.