Traficomin tutkimus: Iäkkäiden kuljettajien ajokilometrimäärät ovat kasvaneet, oma ajokyky arvioidaan enimmäkseen hyväksi

Yli 64-vuotiaille suunnattu tutkimus osoittaa, että iäkkäät kuljettajat ajavat aiempaa enemmän: sekä auton käytön yleisyys että ajokilometrit ovat kasvaneet.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksen mukaan iäkkäiden kuljettajien ajokilometrimäärät ovat kasvaneet viime vuosina.

"Vaikka kysely kohdistuu yli 64-vuotiaisiin B-ajo-oikeuden omaaviin kuljettajiin, ei kohdejoukko ole mitenkään yhtenäinen. Nuorimmat ovat usein vielä työelämässä mukana ja vanhimmat taas yli 100-vuotiaita", toteaa Traficomin erityisasiantuntija Elina Uusitalo.

Aiempien vuosien tapaan valtaosa vastaajista piti omaa ajokorttia erittäin tärkeänä päivittäisten asioiden hoitamisen kannalta.

Traficomin vuosittainen seurantatutkimus selvittää iäkkäiden kuljettajien liikkumistottumuksia sekä liikenteessä selviämistä. Kysely kohdistuu yli 64-vuotiaisiin B-ajo-oikeuden omaaviin kuljettajiin. Tutkimustietoa hyödynnetään muun muassa iäkkäiden ajoterveyden arviointikäytäntöjen ja liikenneturvallisuuden seurannassa sekä ajokorttijärjestelmän kehittämisessä.

Etenkin 65–74-vuotiaat autoilevat aiempaa enemmän

Yli puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä henkilöautomatkoja päivittäin tai lähes päivittäin. Useamman kuin yhden henkilöauton kotitalouksien osuus oli nuoremmissa vastaajaryhmissä selvästi vanhimpia ikäluokkia suurempi. Samoin ajoneuvon ikä kasvoi vastaajan iän kasvaessa.

Keskimääräinen yhden vastaajan viimeisen vuoden aikana ajama ajosuorite oli noin 7114 kilometriä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kaikkein eniten ajokilometrejä viimeisen vuoden aikana oli kertynyt tutkimusjoukon kahdelle nuorimmalle vastaajaryhmälle, 65–69-vuotiaille sekä 70–74-vuotiaille, molemmille yli 9000 km.

Vastaajilta kysyttiin myös ajoneuvon avustavien järjestelmien käytöstä ja niiden koetusta hyödyllisyydestä tai haitallisuudesta.

"Pääosin kaikki avustavat järjestelmät koettiin enemmän hyödylliseksi kuin ajoa haittaavaksi, ainoastaan älykkään nopeusavustimen sekä niin sanotun autopilotin kohdalla äänet menivät lähes tasan", kertoo Elina Uusitalo.

Hänen mukaansa tämä saattaa kuvata enemmän sitä, etteivät vastaajat kokeneet tarvetta näille järjestelmille, kuin että heillä olisi varsinaista omakohtaista kokemusta niistä.

Pimeässä ja hämärässä ajaminen haastaa monia

Tutkimukseen vastanneet kokivat ajoterveytensä olevan keskimäärin hyvällä tasolla.

"Pimeässä ja hämärässä näkeminen nousi ainakin ajoittaiseksi haasteeksi kaikissa ikäryhmissä", sanoo Uusitalo.

"Lisäksi vanhemmissa ikäryhmissä, yli 80-vuotiaissa, nousi esiin haasteena kokemukset hitaudesta katsomisessa ja risteyksessä ajamisessa, sekä tukaliksi koetuista tilanteista eli sellaisista, joissa on monta tehtävää yhtä aikaa."

Traficomin tutkimuksessa ilmeni, että valtaosa vastaajista ei ollut keskustellut viimeisen vuoden aikana ajokunnostaan terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa. Myös läheisten kanssa käyty ajoterveyteen liittyvä keskustelu oli jäänyt vastausten perusteella vähäiseksi.

"Vaikka aiheesta keskusteleminen voi tuntua vaikealta, läheisten olisi hyvä nostaa ajoterveysasiat esille ikääntyneen kuljettajan kanssa. Asia on tärkeä varsinkin turvallisuuden kannalta, mutta tukee myös henkilön itsenäisyyttä arjessa. Kannattaa jutella asiasta jo ennakoiden, hyvissä ajoin", toteaa Uusitalo.

Lisätietoja

Vuoden 2025 ikäkuljettajien seurantatutkimukseen saatiin vastauksia yhteensä 1467, vastausasteeksi muodostui 52 prosenttia.

Ikäryhmittäin muodostetun otoksen avulla ikäkuljettajien kokemuksista liikenteessä on kerätty tietoa samantapaisella tutkimuslomakkeella vuodesta 2009 lähtien.

Ikäkuljettajien kokemukset liikenteestä, vuoden 2025 aineisto

Lähde: Traficom

Sinua voisi myös kiinnostaa