Tienvarsiniitot parantavat liikenneturvallisuutta ja edistävät luonnon monimuotoisuutta

Alkukesällä tienvarsien kasvit kasvavat nopeasti, ja niittotyöt maanteiden varsilla alkavat. Tienvarsiniitoilla ehkäistään liikenneonnettomuuksia parantamalla näkyvyyttä tieympäristössä sekä varmistetaan tien kuivatuksen toimintaa ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta.

Kesäkuusta lähtien maanteiden varsille ilmestyvät viheralueiden hoitajat työkoneineen. Väylävirasto muistuttaa, että autoilijoiden ja muiden tielläliikkujien on huomioitava niittoja tekevät työkoneet.

Vastaniitetty nurmi ja vastaraivattu vesakko voivat olla varoitusmerkkejä siitä, että tien reunoilla ja luiskissa on lähistöllä työkoneita liikkeellä. Työkoneita kohdattaessa on hiljennettävä vauhtia vaaratilanteiden välttämiseksi.

Tienvarsiniitot parantavat näkyvyyttä ja ehkäisevät onnettomuuksia

Niittojen tarpeesta keskustellaan usein vilkkaastikin kesäaikaan, mutta Väylävirastolla on painavat perusteet tienvarsiniitoille ja vesakonraivauksille. Niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Ajoradan lähellä rönsyilevä kasvillisuus on vaaratekijä niin tienkäyttäjille kuin kasvillisuuden sekaan piiloutuville eläimillekin.

“Hyvä näkyvyys antaa kuljettajalle aikaa reagoida yllättäviinkin tilanteisiin. Etenkin kaarteissa, risteyksissä ja suojateiden lähellä riittävä näkyvyys on erittäin tärkeää. Kaikki jalan tai polkupyörällä liikkuvat, etenkin lapset, hyötyvät myös hyvästä näkyvyydestä. Niitoilla ja vesakonraivauksilla tieympäristö saadaan pidettyä selkeänä”, toteaa maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta.

Niittotöillä pyritään takaamaan tielläliikkujille esteettömät näkymät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja. Vesakonraivaukset ulottuvat niittotöitä laajemmalle alueelle, ja niitä tehdään maanteiden varsilla joka toinen tai kolmas vuosi. Sekä niitot että vesakonraivaukset ovat tärkeitä myös muun kunnossapidon ja tien kunnon kannalta, jotta esimerkiksi ojat ja muut kuivatusrakenteet toimivat tarkoitetulla tavalla.

Tienvarsien niitto- ja vesakonraivaustyöt kuuluvat alueellisesta tienpidosta vastaavien elinvoimakeskusten tilaamiin maanteiden hoitourakoihin. Väylävirasto muistuttaa, että yksityisteiden liittymissä näkemien avaaminen kuuluu yksityistien liittymän haltijalle. Katuliittymät ovat puolestaan kuntien vastuulla.

Niitot ylläpitävät uusia elinympäristöjä

Niittäminen edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

“Tienvarsien säännöllinen niitto on ajan myötä luonut merkittävän määrän elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle, jopa uhanalaisillekin lajeille. Niitto ylläpitää näitä arvokkaita, perinnebiotooppeja muistuttavia uuselinympäristöjä”, kertoo ympäristöasiantuntija Niina Anttila Väylävirastosta.

Vilkasliikenteisten teiden varsia niitetään kaksi kertaa kesässä. Näillä teillä ensimmäinen niitto tehdään nykyohjeiden mukaan kapeana, mikä auttaa tienvarsilajistoa uudistumaan. Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. Vähäliikenteisemmillä teillä niitetään vain kerran kesässä kahden metrin leveydeltä heinä-elokuussa.

Niittotöiden myöhentämistoiveita esitetään usein, mutta niittoja ei voida myöhentää liikaa liikenneturvallisuussyistä. Myöhäiset niitot myös heikentävät niittylajiston elinolosuhteita, sillä kasvilajeista voimakkaimmat runsastuvat tienvarsilla.

Niitot torjuvat myös haitallisia vieraslajeja

Tienvarsille on asettunut myös haitallisia vieraskasveja. Laajimmin on levinnyt komealupiini, jonka torjunnassa keskeistä on estää sen leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan.

“Tänä vuonna elinvoimakeskukset torjuvat vieraslajeja erillismäärärahalla. Torjuntamuotona käytetään kustannustehokkaita menetelmiä kuten alasleikkaus sekä oksajätteen murskaus ja levitys paikan päällä, jotka voivat jättää aluksi epäsiistin jäljen teiden varsille. Uudelleen kasvavan pensaan torjuntaa jatketaan niittämällä pensasalue huolellisesti, jotta pensas kuluttaa elinvoimaa kasvuun ja lopulta näivettyy”, toteaa Anttila.

Alueellisesti niitoista ja vieraslajien torjunnasta kertovat paikalliset elinvoimakeskukset.

• Niitoista voi antaa palautetta liikenteen asiakaspalvelussa
• Lisätietoa maanteiden kesähoidosta Väyläviraston sivuilta
• Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös elinvoimakeskusten sivuilta
• Lue lisää haitallisista vieraslajeista Väyläviraston verkkosivuilla
• Oletko törmännyt vieraslajiin? Ilmoita siitä vieraslajit.fi-verkkosivulla

Lisätietoja:

ympäristöasiantuntija Niina Anttila, Väylävirasto
p. 029 534 3500, etunimi.sukunimi@vayla.fi

maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä, Väylävirasto
p. 029 534 3331, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Lähde: Väylävirasto

Sinua voisi kiinnostaa myös