29.3.2023 | LVM - Tiedote
Liikenne- ja viestintäministeriö 29.3.2023 11.38
Tiedote
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 29.3.2023 ohjelman tieliikenteen uusien polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämiseksi. Ohjelma ulottuu vuoteen 2035.
Ohjelmassa tarkastellaan liikennesähkön, -metaanin ja -vedyn jakeluinfran sekä näitä käyttövoimia hyödyntävän ajoneuvokannan nykytilaa ja esitetään tarvittavat toimet markkinan kehittämiseksi. Jakeluinfraohjelman tarkoitus on edistää liikenteen vihreää siirtymää. Jotta kotitaloudet ja yritykset ympäri Suomen voivat siirtyä uusiin käyttövoimiin, tarvitaan koko maan kattava ja sujuvasti käytettävissä oleva jakeluverkko. Uusien käyttövoimien jakeluinfra ja niitä hyödyntävän ajoneuvokannan kehitys ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa, ja molempia on edistettävä rinnakkain.
Ohjelman on tarkoitus toimia Suomessa myös EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin eli nk. AFIR-asetuksen toimeenpanon edistäjänä ja asetuksen edellyttämän seurannan pohjana. Asetusehdotus asettaa vaatimuksia jakeluinfran minimitasoksi. Ehdotuksesta saatiin alustava sopu 28.3.2023.
Henkilö- ja pakettiautoja palveleva sähkön julkinen latausinfra on kehittynyt hyvin. Jotta julkisen latauksen tarpeet voitaisi täyttää muuallakin kuin pääteiden varsilla, asetetaan ohjelmassa tulevaa AFIR-asetusta tiukemmat tavoitteet. Tällä pyritään varmistamaan, että latausinfraa rakentuu kaikkialle Suomeen. Lisäksi asetetaan tavoitteita suurteholatauspisteiden määrälle ja sijoittamiselle, jotta voidaan mahdollistaa pitkien matkojen liikennöinti.
"Julkista latausverkostoa tarvitaan, jotta raskaan liikenteen sähköajoneuvot voisivat liikennöidä laajemmalla alueella."
Raskaan liikenteen julkista sähkölatausinfraa ei toistaiseksi ole. Kaupunkien linja-autoliikenne on sähköistynyt nopeasti, mutta linja-autoja ladataan pääsääntöisesti niiden varikoilla. Lyhyen välimatkan kuljetuksissa sähköistymisen vauhdin uskotaan jatkossa kiihtyvän. Julkista latausverkostoa tarvitaan, jotta raskaan liikenteen sähköajoneuvot voisivat liikennöidä laajemmalla alueella.
Vedyn käyttö on tarkoituksenmukaisinta niissä kohteissa, joita ei voi suoraan sähköistää. Tällaisia ovat erityisesti raskaan kaluston haastavissa kuljetustehtävissä toimivat ajoneuvot. Tällä hetkellä Suomessa ei ole julkista vedyn tankkausinfraa eikä yhtään vetykäyttöistä raskaan kaluston ajoneuvoa. Vedyn tankkausinfran rakentuminen on edellytys vetyajoneuvojen yleistymiselle.
Metaanin jakeluverkosto on harva ja painottunut eteläisempään Suomeen. Ohjelmassa tarvetta metaanin jakeluinfralle on arvioitu metaanikäyttöisten ajoneuvojen tavoitemäärän pohjalta ja asetettu tavoitteita uusiutuvan metaanin jakeluasemien määrälle.
Kansallisessa jakeluinfraohjelmassa esitetään useita toimenpiteitä uusien käyttövoimien jakeluinfran kehittämiseksi.
1. Rahoitusta tarvitaan kehittämisen tueksi
Jakeluinfraa pyritään kehittämään pääosin markkinalähtöisesti. Siltä osin, kun markkinaehtoisen kehityksen edellytyksiä ei vielä ole, tarvitaan julkista tukea ja muita edistämiskeinoja. Infratukien myöntämisessä tulee huomioida AFIR-vaatimusten täyttäminen.
Henkilö- ja pakettiautojen sähkölatausinfran kehittäminen vaatii, että liikenteen infratukia kohdennetaan suuritehoisen latausinfran syntymiseen. Myös koti- ja työpaikkalatauksen tuelle on yhä tarvetta.
Raskaan liikenteen uuden jakeluinfran edistäminen edellyttää tukea arviolta 61–95 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Tuen tarve tarkentuu todennäköisesti vuoden 2023 aikana, kun neuvottelut AFIR-asetuksesta saadaan päätökseen. Samanaikaisesti jakeluinfran kanssa tulee tukea raskaan liikenteen uusia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen hankkimista ja käyttöä.
2. Raskaan liikenteen tarpeet otettava huomioon
AFIR-asetuksen minimivaatimusten täyttäminen ei välttämättä kaikilta osin riitä kattamaan raskaan liikenteen vihreän siirtymän tarpeita. Tilannetta tulee seurata ja tarvittaessa päivittää tavoitteita.
Infran yhteiskäyttöä henkilöautojen ja raskaan liikenteen ajoneuvojen kanssa tulee edistää. Näin voidaan parantaa raskaan liikenteen latausinfrahankkeiden kannattavuutta. Lisäksi sähköverkkojen kapasiteetti asettaa haasteita erityisesti raskaan liikenteen latauskenttien toteuttamiselle. Yhteistyö lataustoimijoiden ja sähköverkkoyhtiöiden kanssa on tärkeää jo hankkeita suunniteltaessa.
Raskaan liikenteen lataus- ja tankkausinfra tarvitsee myös huomattavasti tilaa. Tilankäytön haasteisiin tulee varautua maankäytön suunnittelussa.
3. Data ja teknologia valjastettava kuluttajaystävällisemmän infran kehittämiseen
Kuluttajien tulee saada tietoa lataus- ja tankkauspisteistä digitaalisesti ja ajantasaisesti. Sijainnin, lataustehon ja pisteiden määrän lisäksi toimivuus on oleellinen tieto. Myös mahdollisuuksia parantaa teiden varsilla tarjottavaa tietoa tulee selvittää.
Kuluttajien tulee voida maksaa latauksesta ja tankkauksesta kortilla nykyistä useammilla asemilla.
4. Jakeluinfran kehitystä seurattava
Latausruuhkien kehittymistä vilkkaasti liikennöidyillä alueilla ja latausinfran syntymistä harvemmin liikennöidyille alueille tulee seurata. Mahdollisia lisätoimia jakeluinfran kehittämiseksi tulee arvioida ja ottaa käyttöön seurannassa esiin tulevien tarpeiden mukaan.
Toimintavarmuuden näkökulmasta tulee varmistaa, että lataus- ja tankkausasemille löytyy vaihtoehtoja myös samoilta maantieteellisiltä alueilta. Tilannetta, jossa yhdellä alueella on vain yksi lataus- tai tankkausasema, tulee välttää.
AFIR-asetuksesta saavutettiin alustava sopu 28.3. Voimaan tullessaan asetus asettaa julkiselle vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille minimitason. Jakeluinfraohjelman kautta pyritään varmistamaan AFIR-asetusehdotuksen vaatimusten täyttyminen Suomessa ja tarvittavin osin myös ylittämään asetettu minimitaso.
Jakeluinfraohjelma päivitetään ja toimeenpannaan tulevan hallituksen linjausten mukaisesti. Vuosina 2023–2024 tullaan kartoittamaan myös meri- ja lentoliikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfran tarpeet. Kaikki liikennemuodot on tarkoitus koota yhteen, AFIR-asetuksen edellyttämään kansalliseen ohjelmaan.
Jatkossa uusien käyttövoimien jakeluinfran tavoitteita ja kehittymistä tulee tarkastella osana kansallista liikennejärjestelmäsuunnittelua eli Liikenne 12 -suunnittelua.
Lisätietoja:
yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, paivi.antikainen@lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen
neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala, p. 050 563 8130, tuuli.ojala@lvm.fi, Twitter @OjalaTuuli
Lähde: LVM-tiedote