Tie- ja rataverkon korjausvelka on jatkamassa kasvuaan muutaman suotuisamman vuoden jälkeen

Väyläviraston vuosittainen korjausvelkaraportti on julkaistu. Väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2025 lopussa 4 278 miljoonaa euroa eli vajaat 4,3 miljardia euroa. Korjausvelka kasvoi vuoden 2024 lopusta 103 miljoonalla eurolla. Hallituksen myöntämällä noin 200 miljoonan euron lisärahoituksella oli merkittävä vaikutus korjausvelan kasvun hidastumiseen.

Tänä vuonna lisärahoitusta on käytössä vielä 118 miljoonaa euroa, jolla korjausvelan kasvua saadaan hillittyä. Kasvu on kuitenkin kiihtymässä tulevina vuosina, kun perusväylänpidon rahoitustaso laskee.

Vuoden 2025 lopussa väyläomaisuuden korjausvelasta tieverkolle kohdistui 2 646 miljoonaa (61,9 %), rataverkolle 1 603 miljoonaa (37,5 %) ja vesiväylille 29 miljoonaa euroa (0,7 %).

Valtaosa korjausvelasta, noin 80 prosenttia, on tie- ja rataverkon linjaosuuksilla, eli maanteillä liittymien tai risteysalueiden välillä ja rautateillä asemien tai muiden liikennepaikkojen välillä. Korjausvelan kokonaismäärän kannalta merkittäviä omaisuuseriä ovat myös tieverkon taitorakenteet kuten sillat ja tunnelit, sekä rataverkon laitteet.

"Karkean ennusteen mukaan korjausvelan kokonaissumma vuoden 2029 lopussa on jo 5,5 miljardia euroa."

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten, korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2015 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien.

Korjausvelan kasvu kiihtymässä selvästi rahoituksen vähentyessä

Alustavien ennusteiden mukaan väyläverkon korjausvelka kasvaa 4 570 miljoonaan euroon vuoden 2026 loppuun mennessä. Valtaosa kuluvan vuoden ennustetusta kasvusta, lähes 200 miljoonaa euroa, ennakoidaan tapahtuvan tieverkolla.

Kasvutahti on kiihtymässä vuosikymmenen loppua kohden, kun perusväylänpidon rahoitustaso laskee merkittävästi. Vuosina 2024–2026 tieverkon kunnossapitoon on ollut käytössä hallituksen myöntämää lisärahoitusta yhteensä noin 550 miljoonaa euroa, jolla korjausvelan kasvua on saatu hidastettua.

”Karkean ennusteen mukaan korjausvelan kokonaissumma vuoden 2029 lopussa on jo 5,5 miljardia euroa. Ennuste perustuu nykyisiin arvioihin väylänpidon tulevien vuosien niukalta näyttävästä rahoituksesta, sekä ennusteisiin väyläomaisuuden kunnon kehittymisestä”, kertoo tieomaisuudenhallinnan asiantuntija Susanna Suomela Väylävirastosta.

Korjausvelan tavoitteena ei kannata pitää nollaa euroa

Väyläviraston käyttämän määritelmän mukaista korjausvelkaa ei ole tarkoituksenmukaista poistaa kokonaan. Joissain omaisuuslajeissa on hyväkin olla jonkin verran korjaustarpeessa olevaa infraa, jotta saadaan muodostettua taloudellisesti järkeviä eli kustannustehokkaita korjauskohteita.

”Liikenneväylät kuluvat luonnollisesti koko ajan, ja niiden kunnossapitoa tehdään elinkaaritehokkaasti. Kaikkea omaisuutta ei kannata pitää koko aikaa täydellisessä kunnossa, sillä se vaatisi huomattavia investointeja. Korjauksia kannattaa porrastaa ja tehdä siellä, missä niiden tekeminen on tehokasta. Siksi korjausvelkalukujen tulkinnassa tavoitteena ei kannata pitää nollatasoa”, Suomela sanoo.

Lisätietoja:

tieomaisuudenhallinnan asiantuntija Susanna Suomela, Väylävirasto
p. 029 534 3271, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Katso myös

Väyläviraston julkaisuja 35/2026: Liikenneväylien korjausvelka 2026
Väylien korjausvelka Väyläviraston verkkosivuilla

Lähde: Väylävirasto

Sinua voisi kiinnostaa myös