26.6.2025 | Autotoday
Liikenneturva tiedotti 2023 kansainvälisestä ESRA3-tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kuljettajat ajavat ylinopeutta selvästi enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Tutkimushetkeä edeltävän 30 päivän aikana kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoi ajaneensa ylinopeutta niin taajamassa kuin maantiellä vähintään kerran, mikä ylittää vastaajamaiden keskiarvon huomattavasti.
Lisäksi tutkimus osoitti, että Suomessa ylinopeuden ajamista pidetään hyväksyttävämpänä kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Fintrafficin vuonna 2023 Ajonopeudet maantiellä 2023 selvityksessä automaattisilta mittausasemilta kerätty nopeustieto kertoo laajasta ylinopeuden kulttuurista. Suomalaisista autoilijoista noin puolet ajaa ylinopeutta kesäisin ja talvisin tai tietyypistä huolimatta.
Suojaamattoman liikenteen eli kävelijöiden, pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden turvallisuuden kannalta ero 30 km/h ja 40 km/h nopeuksien välillä on dramaattinen. Siinä missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttamalla on saanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on vastaavassa kohdassa 40 km/h ajaneella kuljettajalla nopeutta jäljellä reilusti yli 30 km/h.
"Törmäysnopeus ratkaisee, millaiset mahdollisuudet suojaamattomalla liikenteellä on selviytyä hengissä. Tämä korostaa nopeusrajoitusten merkitystä erityisesti taajama-alueilla, joissa jalankulkijat ja pyöräilijät ovat eniten vaarassa. Taajama-alueilla kulkee myös monen lapsen koulutie", toteaa poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen.
Yhä useampi suomalainen kaupunki on laskenut viime vuosina nopeusrajoituksia muun muassa keskustoissaan. Näiden nopeusrajoitusten noudattamista on syytä valvoa.
On tärkeää huomioida, että tie- ja katualuekohtaiset nopeusrajoitukset asettaa tienpitäjä, kun taas poliisin tehtävänä on asetettujen nopeusrajoitusten valvonta. Nopeuden alentaminen tuo merkittäviä etuja liikenneturvallisuudelle.
Tutkimusten mukaan nopeuden laskeminen vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia ja pienentää liikenteessä kuolleiden sekä vakavasti loukkaantuneiden määrää. WHO:n mukaan viiden prosentin lasku keskinopeuksissa voi vähentää liikennekuolemia jopa 30 prosenttia.
Lisäksi matka-aikojen kasvu pysyy maltillisena, ja polttoaineenkulutus sekä hiilidioksidipäästöt vähenevät, mikä tukee kestävää liikennejärjestelmää.
Tutkimusten mukaan, kun suuri joukko kuljettajia nostaa ajonopeuttaan edes hieman, vaikutukset näkyvät suoraan onnettomuustilastoissa. Nopeuden kasvu lisää jarrutusmatkaa, pienentää kuljettajan reaktioaikaa ja kasvattaa törmäysenergiaa, mikä voi lisätä vakavien onnettomuuksien riskiä. VTT:n Turvallinen liikenne 2025 -tutkimusohjelmassa on tuotu esiin, että laajamittaiset, pieniltä tuntuvat nopeusrajoitusten ylitykset voivat muodostaa merkittävän turvallisuushaasteen.
"Valvonnan tehostaminen ei ole vain seuraamusten jakamista, vaan myös ennaltaehkäisevää toimintaa", toteaa poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen. Kun kuljettajat tiedostavat aiempaa paremmin pienienkin ylitysten merkityksen, saadaan liikenneympäristö turvallisemmaksi kaikille tienkäyttäjille.
Nopeusvalvonnan tarkoitus on varmistaa, että kaikki kuljettajat ymmärtävät nopeusrajoitusten merkityksen liikenneturvallisuudelle ja noudattavat niitä johdonmukaisesti. Poliisilla ja liikennevalvonnalla on tärkeä tehtävä suomalaisten liikenneturvallisuuden varmistajana. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian mukaan Suomella on tavoitteena liikenneturvallisuuden nollavisio vuoteen 2050 mennessä eli nolla kuolemaa liikenteessä. Aktiivisempi ylinopeuksiin puuttuminen vie meitä kohti yhä turvallisempaa liikennettä.
Poliisi rohkaisee kaikkia kuljettajia kiinnittämään huomiota ajonopeuksiinsa ja noudattamaan rajoituksia tinkimättä. Pienet muutokset ajotavassa voivat merkitä suurta eroa liikenneturvallisuudessa.
Lähde: Autotoday | Clas von Bell
