Päihtyneenä ajaminen tai ylinopeus voivat yli satakertaistaa kuolonkolarin riskin! | Kuljettaja.fi
Artikkelit | Uutiset
#Raskas liikenne#Liikenneturvallisuus

Päihtyneenä ajaminen tai ylinopeus voivat yli satakertaistaa kuolonkolarin riskin!

23.6.2022 | Autotoday

Kuva: Matti Sulanto

Vähäinenkin määrä alkoholia kuljettajan veressä lisää kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä merkitsevästi, todetaan Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa.

Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla riski on 900-kertainen verrattuna selvin päin ajaviin. Myös ikä on liikenteessä riski – sekä kuljettajan nuoruus että vanhuus kasvattavat kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä.

Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun kuljettaja on päihtynyt. Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla on 900-kertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus verrattuna selvin päin ajaviin.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustatekijöitä Tampereen yliopistolla kartoittanut Arto Luoma käytti tutkimuksessaan Onnettomuustietoinstituutin (OTI) aineistoja vuosilta 2005–2014. Lisäksi hän hyödynsi avoimia aineistoja, kuten Traficomin ylläpitämää ajoneuvojen avointa dataa. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, millaiset riskitekijät ovat tilastollisesti merkitseviä. Luoma sai tutkimuksensa toteuttamiseksi OTIn myöntämän apurahan.

Törkeässä rattijuopumuksessa 900-kertainen riski kuolonkolariin

Tutkimuksen mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena ajavat jakautuvat kahteen ryhmään. Suurin osa (90 %) pyrkii pitämään alkoholin nauttimisen sallitun rajoissa, niin ettei rattijuopumuksen raja (0,5 ‰) ylity. Sen sijaan loput eivät vaikuta piittaavan lain antamista rajoista.

– Alkoholin käyttö pieninäkin määrinä nostaa onnettomuusriskiä. Alle 0,2 promillen pikkumaistissa ajaessa riski kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttamiseen on noin 2,6-kertainen verrattuna selviin kuljettajiin, Arto Luoma sanoo.

Nautitun alkoholin määrän lisääntyminen nostaa onnettomuusriskiä rajusti: rattijuopumusrajan ylittävillä kuljettajilla kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttamisriski on noin 40-kertainen ja törkeillä rattijuopoilla noin 900-kertainen verrattuna selvin päin ajaviin. Rattijuopumusraja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja 1,2 promillea.

Iäkkäät kuljettajat ovat riski itselleen, nuoret vaarana myös muille

Kuljettajan nuoruus ja vanhuus kasvattavat merkittävästi onnettomuusriskiä suhteessa muihin ikäluokkiin. Riskit ovat kuitenkin erilaisia, sillä iäkkäät kuljettajat ovat riski ensisijaisesti itselleen, kun taas nuorten aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolee useammin muitakin.

Sekä alle 20-vuotiailla että 80 vuotta täyttäneillä kuljettajilla on noin kymmenkertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava liikenneonnettomuus verrattuna 25–64-vuotiaisiin kuljettajiin, kun onnettomuuksien määrä suhteutetaan ajettuihin kilometreihin. 20–24-vuotiailla riski on noin kolme kertaa ja 75–79-vuotiailla noin viisi kertaa niin suuri kuin 25–64-vuotiaiden vertailuryhmässä.

– Vanhimmilla kuljettajilla riskien kasvaminen johtuu ainakin osittain vanhenemiseen liittyvästä aistien ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Lisäksi ikääntyneet kestävät heikommin rajuja onnettomuuksia fysiologisten ominaisuuksiensa vuoksi, ja heillä vakava onnettomuus johtaa muita ikäluokkia useammin kuolemaan, Luoma selittää.

Nuorten kuljettajien kohonnut riski johtuu erityisesti kokemattomuudesta, johon liittyy etenkin nuorten miesten kohdalla omien kykyjen yliarviointi, alkoholinkäyttö ja ylinopeus. Lisäksi nuoret ajavat keskimääräistä vanhempia ja kevytrakenteisempia autoja, jotka ovat vähemmän turvallisia.

Nuorilla on myös kohonnut riski aiheuttaa onnettomuus, jossa joku muu menehtyy. Tämä riski on erityisen korkea 17–19-vuotialla kuljettajilla, joilla riski on yli 20-kertainen verrattuna 25–64-vuotiaisiin. 80 vuotta täyttäneillä riski on noin kymmenkertainen 25–64-vuotiaisiin verrattuna.

Erilaiset riskit kymmen- ja satakertaistuvat nopeasti

Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun ylinopeus kasvaa tai kuljettaja on päihtynyt. Esimerkiksi 130 km/h nopeudella ajaminen 80 km/h alueella kasvattaa kuolonkolarin aiheuttamisen riskin satakertaiseksi verrattuna siihen, että ajaa enintään sallittua nopeutta. Jos veren alkoholipitoisuus on 0,4 ‰, riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus on noin kymmenkertainen verrattuna selvin päin ajavaan kuljettajaan.

Alla on esimerkinomaisesti esitetty tekijöitä, jotka kasvattavat kuolemaan johtaneen onnettomuuden riskin aiheuttamisen kymmenkertaiseksi ja satakertaiseksi verrattuna alimman riskin ryhmään. Vertailuryhminä ovat vuosina 2011–2014 käyttöönotetut autot ja kuljettajista 25–64-vuotiaat sekä selvin päin ja nopeusrajoitusten mukaan ajavat.

Riski on noin kymmenkertainen, jos

  • henkilö on alle 20-vuotias tai 80 vuotta täyttänyt,
  • veren alkoholipitoisuus on 0,4 ‰,
  • käytössä on vuosimallia 2000 oleva tai vanhempi henkilöauto,
  • ylinopeus on 25 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h,
  • ylinopeus on 30 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h.

Riski kasvaa noin satakertaiseksi, jos

  • veren alkoholipitoisuus on 1,0 ‰,
  • ylinopeus on 50 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h,
  • ylinopeus on 60 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h.

Arto Luoma tutki kuolemaan johtaneisiin liikenneonnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä erilaisin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkastellut onnettomuuksien taustalla vaikuttaneet riskitekijät olivat kuljettajan ikä, kuljettajan juopumus, ylinopeus sekä henkilöauton vuosimalli.

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistolla vakuutustieteen oppiaineessa ja se kattaa vuosien 2005–2014 kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet, joissa oli mukana henkilöauto. Pääasiallinen tutkimusaineisto on poimittu Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämästä rekisteristä, johon tallennetaan numeeriset tiedot tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Traficomilta saatua valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoa vuosilta 2010-2011 ja avoimia aineistoja, kuten Traficomin ylläpitämää ajoneuvojen avointa dataa.

Tutustu tutkimukseen

Lähde: Autotoday | Clas von Bell