12.9.2025 | Autotoday
Pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitetut kitkarenkaat ja nastarenkaat ovat jäämässä kulumissääntelyn ulkopuolelle. Niin sanotut jääpitorenkaat (”ice grip tyres”) on suunniteltu vain talvikäyttöön, joten ne eivät tulisi läpäisemään kesäisissä lämpötiloissa suoritettavia kulumistestejä.
Johtava asiantuntija Esa Aaltonen liikenne- ja viestintäministeriöstä arvioi, että pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitettujen kitkarenkaiden (eli jääpitorenkaiden) liikenneturvallisuusominaisuudet painavat enemmän kuin niiden kulumisen aiheuttamat hiukkaspäästöt. Samojen tyyppihyväksyntävaatimusten soveltaminen pohjoismaisiin kitkarenkaisiin saattaisi johtaa niiden vähenemiseen tai jopa poistumiseen markkinoilta.
”Teoriassa jääpitorenkaille voitaisiin kehittää oma kulutustestinsä alemmilla testilämpötiloilla. Se ei olisi kuitenkaan tarkoituksenmukaista, koska niiden markkinaosuus Euroopassa on hyvin pieni”, Aaltonen näkee.
Kulumissääntelyn rajauksen myötä rengasalaa tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti on huolissaan kitkarenkaiden kesäkäytön yleistymisestä ja toivoo viranomaisten puuttuvan asiaan entistä pontevammin.
”Kesäkäytön kieltäminen tuntuisi turhan järeältä ratkaisulta, mutta rengasvalistuksessa kiinnittäisin huomiota turvallisuusaspektien ohella myös eri rengastyyppien kulutuskestävyyteen.”
OTI:n onnettomuustietorekisterin mukaan talvirenkaat ovat selvästi yliedustettuna kesäkausilla 2014–2023 tapahtuneissa kuolonkolareissa. Talvirenkaiden osuus onnettomuuksista oli 15,8 prosenttia, kun niiden osuus kesäliikenteessä on ollut keskimäärin vain 4–5 prosenttia.
”Mukana lienee tapauksia, joissa renkailla ei ole ollut juurikaan merkitystä onnettomuuden syntyyn”, Lahti huomauttaa.
Tieliikennelaissa on rajoitettu nastarenkaiden käyttöaikaa, mutta Suomessa ei ole toistaiseksi asetettu nastarenkaille nopeusrajoituksia Keski-Euroopan maiden tapaan. Ongelma kärjistyy huhti- ja lokakuussa, jolloin nastarenkaillakin saa yleensä ajaa moottoriteillä 120 km/h kesänopeusrajoitusten mukaan.
Siirtymäajan tieosuuksilla moottoritienopeudet sallitaan hyvissä olosuhteissa myös maalis- ja marraskuussa.
Väyläviraston mukaan nastarenkaat kuluttavat asfalttia selvästi enemmän päällysteen ollessa märkä. Kuluminen kiihtyy, kun nopeus nousee yli kahdeksankympin.
”Tilanne on kestämätön tiestömme kunnon ja korjausvelan kannalta.”
”Tilanne on kestämätön tiestömme kunnon ja korjausvelan kannalta. Nopeusrajoitusten sijaan meillä voisi toimia 100 km/h enimmäisnopeussuositus nastarenkaille. Sekin vauhdittaisi osaltaan kitkarenkaisiin siirtymistä”, Lahti väläyttää.
Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden osuus henkilöautojen talviliikenteessä on noussut kymmenessä vuodessa noin 13:sta reiluun 20 prosenttiin. Samaan aikaan on kasvanut myös kitkarenkaiden osuus kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Nastarenkaat ovat kuitenkin yhä yliedustettuna talvikelillä tapahtuneissa kuolonkolareissa suhteessa niiden esiintymiseen talviliikenteessä.
Onnettomuustietorekisterin mukaan kitkarenkaiden osuus marras–maaliskuussa 2014–2023 talvirenkailla aiheutetuista talvikelionnettomuuksista oli 10,8 prosenttia. Kyseisellä rajauksella tapahtui keskimäärin 15,8 kuolonkolaria vuodessa eli keskimäärin 10 tapausta vähemmän kuin vuosina 2004–2013. Myönteistä kehitystä selittää erityisesti ajonvakautuksen yleistyminen henkilöautoissa.
Kitkarenkaiden osuus Suomen markkinoille toimitetuista henkilöauton talvirenkaista ETRMA:n jäsenyritysten myyntikanavissa oli peräti 27,5 prosenttia vuonna 2024. Kitkarenkaiden osuus markkinatilastossa on ollut 2020-luvulla keskimäärin 8,8 %-yksikköä korkeampi kuin vuosina 2015–2019. ETRMA:n tilasto kattaa suurimmat rengasvalmistajat ja valtaosan Suomen talvirengasmarkkinoista.
Talvirenkaiden markkinakoko on pysytellyt viime vuosina noin 1,9 miljoonan renkaan tuntumassa, joten uudet talvirenkaat on hankittu vuosittain keskimäärin 475 000 autoon.
”Markkinatilastojen valossa vuosittain yli 40 000 autoilijaa näyttäisi vaihtaneen nastoista kitkoihin. Karkeasti arvioiden joka kymmenes nastakuski on siirtynyt käyttämään kitkarenkaita viimeisen viiden vuoden aikana”, Lahti päättelee.
Kitkarenkaiden yleistymistrendi näkyy myös Väyläviraston asiakastutkimuksissa. Kitkarenkaat olivat viime talvena käytössä jo 24,3 prosentissa autollisista kotitalouksista, kun osuus vuonna 2018 oli vain 15,3 prosenttia. Osuudet sisältävät myös usean auton kotitaloudet, joissa autot on varustettu eri talvirengastyypeillä. Tulokset on painotettu maakuntien asukasmäärän mukaan.
Vuoden 2025 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tausta-aineistosta ilmenee, että kitkarenkaiden käyttö painottuu eteläiseen Suomeen. Esimerkiksi Uudellamaalla kitkarengastalouksien osuus oli 36 prosenttia, kun Keski-Suomessa se oli vain 18 prosenttia. Aiempien selvitysten mukaan kitkarenkaita käytetään etenkin uudemmissa henkilöautoissa, joilla myös ajetaan keskimääräistä enemmän.
Kitkarenkaiden suosion kasvu oli nähtävissä jo tieliikennelain seurantatutkimuksessa vuonna 2021. Se oli odotettavissa myös Trafin kitkarengastutkimuksen perusteella vuonna 2015. Tosin tuolloin nastarenkaiden tuoman turvallisuuden tunteen arvioitiin vaikuttavan valmiuteen siirtyä käyttämään kitkarenkaita näin:
”Nastarenkaiden tuoma ajateltu turvallisuus ääriolosuhteissa on niin voimakas henkilökohtainen tunne, että tieto nastarenkaiden haitoista ei riitä kääntämään valintaa. Tilanne paranee sitä enemmän, mitä omakohtaisempia koetut haitat ovat kuten esimerkiksi uraiset tiet ja omakohtaisesti koettu melu.”
Rengasalan kehitystä pitkään seuranneen konsultin mukaan myytti on vähitellen murenemassa omakohtaisten kokemusten ja kunkin lähipiirin suositusten myötä.
”Laadukkaat kitkarenkaat ovat talviajossa ihan yhtä turvallisia kuin nastarenkaat. Liikenteessä tarvittaisiin vain ripaus lisää ennakointia renkaista riippumatta.”
”Myös 3PMSF-merkityt allseason-renkaat ovat täysin laillisia Suomen talviliikenteessä. Niiden jääpito ei kuitenkaan yllä vielä läheskään pohjoisiin oloihin suunniteltujen talvirenkaiden tasolle”, Lahti huomauttaa.
Lähde: Autotoday | Clas von Bell
