Artikkelit | Uutiset
#Auton huolto#Henkilöautot

Oulun seudun jakohihnaongelmat: Lue tästä Outokummun vastine asiaan!

21.9.2022 | Autotoday

Kuva: Matti Sulanto

Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ferrokromikuona saattaa olla osasyy Oulun alueella pääosin vuosien 2008–2015 aikana esiintyneisiin autojen jakopääongelmiin. Yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on identifioitu Outokummun tien päällystykseen käytettävä OKTO-murske.

Outokummun OKTO-murskeen vaikutusta Oulun alueen autojen jakohihnaongelmiin on tutkittu aiemmin Aalto-yliopiston toimesta vuonna 2014 Liikenneviraston toimeksiantona yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa.

Kyseisen tutkimuksen päätulos oli, että OKTO-murskeella ei ole osuutta autojen jakohihnojen vaurioihin, ja että hihnat rikkoutunevat todennäköisesti korroosion ja moottoritilaan kertyvän ja siellä kehittyvän hankaavan pölyn yhteisvaikutuksesta.

Oulun yliopisto suoritti asiasta oman tutkimuksen aikavälillä 2019–2022, yhteistyössä useamman yhteistyökumppanin ja rahoittajan kanssa. Outokumpu on saanut Oulun yliopistolta yhteenvedon tuloksista nähtäville kesän 2022 aikana, mutta pyynnöistä huolimatta Outokumpu ei ole saanut mahdollisuutta tutustua tutkimusmateriaaliin kokonaisuudessaan.

Olemme yllättyneitä saaduista tuloksista, sillä ne poikkeavat aiemmin toteutetusta, riippumattomien tahojen tekemästä tutkimuksesta. Lisäksi suhtaudumme tehdyn tutkimuksen rahoituspohjaan kriittisesti, sillä tutkimuskumppaneiden edustamat automerkit, esimerkiksi VW-konsernin autot, BMW, Volvo, Ford, Opel, Land Rover ja Mercedes-Benz, ovat eurooppalaisten kuluttajien mukaan kärsineet jakopäähän liittyvistä ongelmista OKTO-murskeesta riippumatta.

Jakopääongelmat autoteollisuuden globaali haaste – aihetta tutkittava lisää

Autoteollisuus on kärsinyt jakopäähän liittyvistä ongelmista globaalisti* useamman vuosikymmenen ajan, useiden automerkkien osalta. Jakopääongelmista on nostettu autoteollisuutta vastaan myös joukkokanteita.

Jatkuvasti tiukentuneessa kilpailussa autoteollisuus on tehnyt ratkaisuja, jotka heijastuvat myös jakopäänkesto-ominaisuuksiin eri automerkeissä. Tällaisia ovat esimerkiksi autojen moottoreissa käytetyt jatkuvasti keveämmät materiaalit autojen painon ja polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi, autojen huoltovälien pidentäminen sekä markkinoille mahdollisimman nopeasti tuodut uudet moottorikonstruktiot.

Ottaen huomioon, että jakopääongelmat ovat olleet globaali haaste jo pidemmän aikaa useamman automerkin kohdalla, on Outokummun mielestä Oulun alueen jakopääongelmia syytä tutkia perusteellisemmin. Oulun yliopisto ei ole pyydettäessä esittänyt riittäviä tietoja jakopääongelmien luonteesta, korjattujen autojen ajokilometrimääristä tai huolto-ohjelman noudattamisesta. Näillä tiedoilla on kriittinen merkitys ongelmatiikan selvittämisessä ja tutkimustulosten ymmärtämisessä.

– Vaikka autojen jakopääongelmat ovat tunnetusti globaali autoteollisuuden haaste, OKTO-murskeella voi kuitenkin olla yhteys Oulun seudun jakopääongelmiin. Koska tehtyjen tutkimusten tulokset ovat ristiriidassa keskenään ja Oulun yliopisto ei ole jakanut pyytämäämme, ymmärryksen kannalta erittäin relevanttia dataa, toivomme, että aihetta tutkitaan vielä riippumattoman rahoituksen turvin ja OKTO-murskeen rooli selvitetään perinpohjaisesti, sanoo Outokummun ferrokromiliiketoiminnasta vastaava johtaja Martti Sassi.

OKTO-murske on teollisen prosessin materiaalivirrasta valmistettu rakennustuote

OKTO-murske on rakennustuote, jota valmistetaan ferrokromin valmistamisen sivutuotteena. Outokummun Tornion tehtailla valmistetaan ferrokromia, ja tässä prosessissa syntyy ferrokromikuonaa. Osa ferrokromikuonasta prosessoidaan OKTO-rakennustuotteiksi. Outokumpu osana vastuullisuustyötään pyrkii hyödyntämään myös kaikki sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti, ja OKTO-tuotteita käyttämällä voidaan säästää neitseellisiä luonnon soraharjuja**.

OKTO-mursketta on käytetty asfaltin valmistukseen Oulun alueella ja lisäksi sitä on myyty Viroon ja Ruotsiin vähäisiä määriä vastaavaan käyttötarkoitukseen. Tietojemme mukaan OKTO-murskeen käyttö ei ole aiheuttanut autojen jakopääongelmia Virossa eikä Ruotsissa.

OKTO-murskeet ovat asfalttikivenä Suomen kovimpia ja kestävimpiä ja täyttävät moottoriteille asetetut tiukat laatuvaatimukset päällystekiven suhteen sekä voimassa olevan standardin EN 13043. Tuote on CE-merkitty*** ja sen ominaisuuksia valvotaan ohjelman mukaisesti.

OKTO-murskeilla on monia käyttökohteita, ja hyvän vedenläpäisevyytensä ansiosta niitä käytetään asfaltin lisäksi myös maanrakennuksessa kapillaarikatkoina, salaojasorana sekä täyttönä vaativissa suodatinkerrosrakenteissa. Mikäli tultaisiin siihen lopputulokseen, ettei OKTO-murske enää sovellu asfaltin materiaaliksi, lopetamme sen myymisen kyseiseen käyttötarkoitukseen.

Kromia sisältävän pölyn hengitettävien hiukkasten terveysvaikutuksia on tutkittu aiemmin useamman vuosikymmenen ajan, usean tutkimuksen muodossa. Olemassa olevan tiedon valossa tutkimuksissa ei ole raportoitu tai havaittu OKTO-murskeen aiheuttavan terveyshaittaa. Yleisesti pöly on rinnastettavissa muihin vastaaviin materiaaleihin, joiden pölyn muodostuminen käsittelyn aikana voi aiheuttaa mekaanista ärsytystä iholla ja limakalvoilla.

*) Tausta-aineistoja:

Joukkokanne BMW:tä vastaan Yhdysvalloissa vuonna 2021
Linkkejä kuluttajien kokemiin jakopääongelmiin:
https://www.fiestastoc.com/threads/timing-belt-issues.313091/
https://www.talkford.com/threads/timing-belt-failure-engine-damage.397057/
https://www.vwforum.com/threads/mk4-timing-belt-failure.57322/
https://www.autoinsider.co.uk/recalls/r2002054-volvo-v40
https://car-recalls.eu/opel-peugeot-citroen-timing-belt-recall/
https://www.thetruthaboutcars.com/2011/08/mercedes-hit-with-timing-chain-issues/

OKTO-murskeeseen liittyvässä Oulun yliopiston tutkimuksessa tausta-aineistona käytettyjen Volkswagen-konsernin merkkien omistajat Euroopassa ovat 2000-luvulla raportoineet laajasti niin jakohihnaongelmista kuin jakoketjuihin liittyvistä vioista.

**) CO2-ekv. päästölaskenta Case Valtatie 4 välillä Viantie-Maksniemi, Simo (destia.fi)

***) Kiviainesten CE-merkintä (thesus.fi)

Lähde: Autotoday | Clas von Bell