3.1.2026 | Onnettomuustietoinstituutti
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 185 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta (2023: 185), joissa menehtyi 195 henkilöä (2023: 194). Onnettomuuksista 40 tapauksessa kuolema johtui ajoneuvon kuljettajan sairauskohtauksesta. Sairauskohtausonnettomuudet pois lukien vuonna 2024 tutkittuja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 145 (2023: 154). Niissä menehtyi 155 henkilöä (2023: 163).
Onnettomuuksista 111 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia (2023: 122), joissa kuoli yhteensä 121 henkilöä (2023: 131). Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä (2023: 32), ja kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksissa neljä henkilöä (2023: 0).
Vuonna 2024 päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 42 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, mikä vastaa 40 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Edellisvuonna osuus oli 30 %.
Yleisimmin käytetty päihde oli alkoholi, jota käytti noin kolmasosa (32 %) pääaiheuttajista. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena kuolonkolarin ajoi yhdeksän prosenttia ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena kuusi prosenttia pääaiheuttajista. Osa kuljettajista oli päihteiden sekakäyttäjiä.
"Päihtyneiden kuljettajien kuolonkolarien suhteellinen määrä on lisääntynyt selvästi edellisvuodesta. Päihteiden käytön lisäksi kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti samanaikaisesti useita muita riskitekijöitä, kuten ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä", kertoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa yli puolet (54 %) pääaiheuttajista ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Heistä lähes kaksi kolmasosaa (65 %) ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta.
Nuoret kuljettajat ovat edelleen selvästi yliedustettuina kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa suhteessa väestöosuuteensa. Vuonna 2024 moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa menehtyi 27 15–24-vuotiasta nuorta (2023: 29) mikä vastaa 23 prosenttia kaikista kuolleista.
Nuorten aiheuttamissa onnettomuuksissa korostuvat erityisesti korkeat ylinopeudet. Lähes puolessa tapauksista ylinopeutta oli vähintään 30 km/h.
"Nuoria 15–24-vuotiaita on väestöstä noin 11 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista lähes kolmannes (30 %) on nuoria kuljettajia. Nuorten onnettomuuksissa näkyy riskikäyttäytymistä, kuten suuria ylinopeuksia", Sihvola toteaa.
Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käytti 54 prosenttia, ja vammautuneista 69 prosenttia. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 15 onnettomuudessa menehtyneen hengen.
"Lähes puolet henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä ajoi ilman turvavyötä. Tämä on yksi keskeisimmistä turvallisuuspuutteista, sillä nykyautojenkin tärkein turvavaruste on yhä turvavyö", Sihvola sanoo.
Vuonna 2024 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä, joista 18 oli jalankulkijoita ja 12 pyöräilijöitä. Onnettomuuksista yhdeksässä vähintään yksi onnettomuuden osallinen oli päihteiden vaikutuksen alaisena.
Kaikissa jalankulkuonnettomuuksissa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo. Pyöräilyonnettomuuksista puolet oli yksittäisonnettomuuksia, kuten kaatumisia. Moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksista 69 prosentissa onnettomuus johtui kuljettajan tekemästä havaintovirheestä. Toisin sanoen kuljettaja ei joko huomannut jalankulkijaa tai pyöräilijää lainkaan tai havaitsi hänet liian myöhään.
Pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista neljällä 12:sta oli kypärä käytössä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan pyöräilykypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa kahdeksasta kypärättömästä pyöräilijästä kolme.
Kuljettajan tilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia riskitekijöitä, kuten päihtymys, väsymys, mielenterveyden ongelmat, itsetuhoisuus tai vähäinen ajokokemus, esiintyi 81 prosentissa vuoden 2024 kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
"Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuu yhä selvemmin riskien kasautuminen. Tutkijalautakuntien parannusehdotukset osoittavat, että tehokkaimmat keinot ovat ennaltaehkäisyn ja teknisten ratkaisujen yhdistelmä: alkolukkojen kohdentaminen, turvavyön käyttöä varmistava ajoneuvotekniikka sekä nopeuksia paremmin hillitsevä liikenneympäristö", kiteyttää OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
"Teknisiä ratkaisuja odotellessa poliisin liikennevalvonnan tarve on suuri. Liikenneturvallisuusstrategian päivityksessä eri toimijat on myös sitoutettava yhteiseen tavoitteeseen", Parkkari sanoo.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, 040 922 5544
liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, 050 306 9884
sähköpostit etunimi.sukunimi(@)oti.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Piirto, p. 0457 8208 344
viestintä, p. 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi
Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa
Tutkijalautakunnat ottavat tutkittaviksi pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa mukana ollut henkilö on kuollut kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tutkintaan otetaan myös onnettomuudet, joissa kuolema on aiheutunut ajon aikaisesta sairauskohtauksesta. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastossa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 päivän kuluessa onnettomuudesta, mutta sairauskohtaukseen kuolleet eivät sisälly lukuihin.
Lähde: Onnettomuustietoinstituutti
Lisätietoja julkaisijasta
Onnettomuustietoinstituutissa (OTI) teemme työtä ehkäistäksemme liikenneonnettomuuksia Suomessa. Koordinoimme liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoimme tutkinnasta kerättyä tietoa. Kokoamme tilastot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Tarjoamme tietoa liikenneturvallisuuden kehittämiseen, tutkimukseen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. OTI toimii itsenäisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
