Noin 150 korjatun maantiesillan tavoite saavutetaan

Väylävirasto ja ELY-keskukset saavuttavat kuluvana vuonna tavoitteen, joka asetettiin hallituksen myöntämän lisärahoituksen tukemana. Siltakohteet ja niiden korjaustoimenpiteet ovat olleet hyvin moninaisia. Maantiesiltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä.

Hallitus osoitti tälle vuodelle tieverkon korjausvelan purkuun 200 miljoonan euron lisärahoituksen, josta 180 miljoonaa on käytetty maanteiden päällystämiseen ja 20 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin. Viime vuosina maantiesiltojen korjauksiin on voitu käyttää keskimäärin noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, joten lisärahoituksen merkitys on suuri. Tänä vuonna kokonaissumma tieverkon silloille ja muille taitorakenteille kuten tunneleille on ollut 111 miljoonaa euroa.

Resurssit on käytetty mahdollisimman kustannustehokkaasti liikenteen etuja palvellen. Noin 150 korjattua maantiesiltaa sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja kohteita on ollut kaikissa maakunnissa. Sekä siltakohteet että niille toteutetut toimenpiteet ovat olleet hyvin moninaisia. Esimerkiksi betonisiltojen tärkeimmät korjaustoimenpiteet ovat kantavaa rakennetta suojaavan vedeneristyksen ja sillan kaiteiden uusiminen. Huonokuntoiset teräsputkisillat taas yleensä uusitaan.

”Toisinaan vanhan sillan kantavuus ei ole riittävä nykyisille kuormille tai silta on niin huonossa kunnossa, että se pitää uusia kokonaan. Näitäkin on saatu lisärahoituksen avulla tehtyä aiempaa enemmän”, kertoo taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta.

Siltatyömaista ikäviä, mutta välttämättömiä liikennehaittoja

Työkausi jatkuu vielä pitkälle syksyyn. Tienkäyttäjien on omalta osaltaan huolehdittava siltatyömaiden turvallisuudesta loppuun saakka, eli noudatettava työmaiden nopeusrajoituksia ja muita opasteita.

”Kiitos tienkäyttäjille kärsivällisyydestä. Siltatyömaat ovat aiheuttaneet ikäviä, mutta välttämättömiä liikennehaittoja. Korjausvelkarahan avulla on voitu korjata joitain huonokuntoisimpia siltoja ennen kuin ongelmat tai korjauskustannukset paisuisivat suuremmiksi. Huonokuntoinen silta voi aiheuttaa liikenteelle pahimmillaan paino- ja nopeusrajoituksia sekä pitkiäkin kiertoteitä”, Äijälä toteaa.

Keskimääräinen kunto heikentyy, mutta vaurionsietokyky yhä hyvä

Väyläviraston omistuksessa on reilut 15 000 maantiesiltaa, joiden keskimääräinen kunto on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunnassa. Silti noin 95 prosenttia maantiesilloista on rakenteelliselta kunnoltaan edelleen erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Suomen siltojen vaurionsietokyky onkin yhä pääsääntöisesti hyvä.

”Se tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuisi kriittiseksi. Yksittäisiä huonokuntoisia siltoja kuitenkin löytyy joka puolelta maata. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti: yleistarkastus viiden vuoden välein ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus”, Äijälä kertoo.

Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu kuitenkin kiihtyy edelleen tulevina vuosina. Siltojen keskimääräinen kunto heikentyy ensisijaisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja muuttunut huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on 2020-luvulla noussut pysyvästi korkealle.

Lisätietoja:

taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä, Väylävirasto
p. 029 534 3627, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Paikalliset ELY-keskukset kertovat tarkemmin alueidensa siltakorjauskohteista. Vuoden 2025 siltakorjauskohteita voi tarkastella kartalla Suomen väylät -palvelussa.

Lähde: Väylävirasto

Sinua voisi kiinnostaa myös