Liikenteen pakokaasujen ilmanlaatuhaitat laskussa pääkaupunkisedulla | Kuljettaja.fi
Artikkelit | Uutiset
#Ekologisuus#Ilmanlaatu

Liikenteen pakokaasujen ilmanlaatuhaitat laskussa pääkaupunkisedulla

30.1.2025 | Autotoday

Kuva: HSY, Tero Pajukallio

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet laskivat pääkaupunkiseudulla vuonna 2024.

– Pakokaasujen pitoisuudet laskivat viime vuonna kaikilla ilmanlaadun mittausasemillamme. Autokannan uudistuminen ja sähköistyminen vähentävät edelleen tulevaisuudessa typpidioksidin pitoisuuksia, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Typpidioksidin nykyinen EU:n vuosiraja-arvo ei ole ylittynyt viime vuosina millään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Pitoisuudet alittavat myös uuden, tiukemman raja-arvon. Sen sijaan vielä tiukempi Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosiohjearvo ylittyy edelleen pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä ympäristöissä.

Katupöly aiheuttaa haasteita sekä katujen että väylien varsilla

Hengitettävät hiukkaset eli katupöly heikentää ilmanlaatua vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Vuonna 2024 Helsingin keskustassa Teollisuuskadulla mitattiin eniten raja-arvotason ylittäviä päiviä, joita oli 19. Raja-arvotaso saa ylittyä enintään 35 päivänä vuodessa. Tiukempi WHO:n ohjearvo ylittyi laajasti liikenneympäristöissä.

– Vaikka katupölyä oli eniten ilmassa keväällä, mittasimme myös syksyllä talvirengaskauden alettua useita pölyisiä päiviä vilkkaiden katujen ja väylien varsilla. Nastarenkaat kuluttavat asfaltin pintaa ja tuottavat katupölyä selvästi enemmän kuin kitkarenkaat, Manninen kertoo. Suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan voitaisiin vähentää katupölyn muodostumista talven aikana, hän jatkaa.

Hengitettävien hiukkasten nykyiset raja-arvot eivät ylity pääkaupunkiseudulla. Uudessa direktiivissä vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille kiristyy ja pölyisiä päiviä sallitaan puolet aiempaa vähemmän. Nykyisellään uusi raja-arvo ylittyisi monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä.

– Katupölyn raja-arvon tiukentuminen tuottaa suuria haasteita vilkasliikenteisten väylien ja katujen varsilla. Pölyntorjuntaan on tärkeää panostaa lisää, jotta pääsemme raja-arvon alapuolelle vuoteen 2030 mennessä, Manninen kertoo.

Puunpoltto heikentää pientaloalueiden ilmanlaatua

Puunpoltosta syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä, mutta hyvillä polttotavoilla päästöjä voi kuitenkin vähentää. HSY mittasi myös viime vuonna kohonneita pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia pientaloalueilla erityisesti tyyninä pakkasiltoina.

Puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä. Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla mitatut pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alle nykyisen tavoitearvon, joka on jatkossa uusi sitova raja-arvo.

Tietoa ilmansaasteista

  • Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
  • Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  • Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.

Lähde: Autotoday | Clas von Bell

 

 

Sinua saattaisi kiinnostaa