Kuorma- ja pakettiautojen hankintatuet edistivät yritysten käyttövoimasiirtymää

Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien kuorma- ja pakettiautojen hankintatukien tavoitteena oli vauhdittaa yritysten siirtymää uusiin käyttövoimiin ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hankintatuki lisäsi uusien sähkö- ja kaasukuorma-autojen sekä sähköpakettiautojen hankintoja yhteensä noin tuhannella ajoneuvolla.

Traficomin vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen hankintatukea saaneille yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että noin 60–70 % yrityksistä hankki vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon, jota muuten ei todennäköisesti olisi hankittu. Jos hankintatukea ei olisi ollut, yli puolessa yrityksiä sähköllä tai kaasulla toimiva ajoneuvo olisi hankittu myöhemmin.

Sähkö- tai kaasukäyttöisen ajoneuvon hankinnan motiivina oli päästöjen vähentäminen joko yrityksen oman tai yritysten asiakkaiden kriteerien vuoksi. Sähköpakettiauton hankkineiden yritysten vastauksissa korostuivat myös pidemmällä ajalla syntyvät säästöt polttoaine-, ajo- ja huoltokustannuksissa. Ilman hankintatukea vastaajat olisivat todennäköisimmin päätyneet dieselkäyttöiseen kalustoon.

Traficomin tekemän kyselytutkimuksesta saadulla aineistolla täydennetyn laskelman mukaan kumulatiiviset hiilidioksidipäästövähennykset ovat tuen ansiosta hankittujen ajoneuvojen koko käyttöiän ajalla noin 226 kt. Tämä vastaa noin 100 000 bensiinikäyttöisen auton keskimääräisiä, yhden vuoden päästöjä.

"On nähtävissä, että hankintatuki vauhditti ja aikaisti yritysten sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintaa", pohtii Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Hankintatuesta huolimatta sähkökäyttöisten kuorma-autojen markkina ei kuitenkaan ole päässyt tukikaudenkaan aikana sellaiseen kasvuvauhtiin, jota lain valmisteluvaiheessa ennakoitiin.

"Julkistakin latausinfraa tarvitaan."

Kyselyn avulla selvitettiin myös kokemuksia kaasun tankkaus- ja sähkölatausinfrastruktuurista sekä sen vaikutuksesta ajoneuvojen käyttöön. Sekä sähkökäyttöisiä kuorma- että pakettiautoja hankkineet kertoivat lataavansa säännöllisimmin yksityisessä latauspisteessä. Julkinen raskaita ajoneuvoja palveleva jakeluinfra on vasta kehittymässä. Yksityisen ja jaetun yksityisen latauksen merkitys on erittäin suuri ja toimijat tukeutuvat pääasiassa siihen. Toisaalta yli kolmannes hankintatukea saaneista vastaajista hyödynsi julkista latausinfraa vähintään silloin tällöin.

"Julkistakin latausinfraa siis tarvitaan. Latauspaikkojen oikea sijoittelu on kuitenkin tärkeää, jotta se palvelee siellä missä sitä tarvitaan yksityisen infran täydentäjänä", Ampuja jatkaa.

Kaasun tankkauksen osalta kyselyyn vastanneet toivoivat jakeluverkon laajentumista ja toimijakentän monipuolistumista. Kaasuautoihin oltiin yleisesti ottaen vastaajayrityksissä tyytyväisiä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta saattoi hakea vuosina 2020–2024 valtionavustusta uusien vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien kuorma- ja pakettiautojen hankintaan. Hankintatukien tavoitteena oli vähentää liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja vauhdittaa autokannan irtautumista fossiilisista käyttövoimista.

Hankintatukea myönnettiin yhteensä 363 kaasukuorma-autoon, 92 sähkökuorma-autoon ja 1115 sähköpakettiautoon. Lisäksi avustusta myönnettiin yhteen kaasupakettiautoon. Tuen myöntämisen perusteista säädettiin laissa vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta (1289/2021). Traficomin teettämään kyselytutkimukseen vastasi noin kolmannes avustusta saaneista yrityksistä.

"Olemme iloisia, että niin moni yritys käytti aikaa kyselyyn vastaamiseen antaen meille arvokasta tietoa asiasta, jossa tapahtuu paljon juuri nyt", sanoo Traficomin johtava asiantuntija Anni Hytti-Melasniemi.

Avustusta oli mahdollista saada myös vetykäyttöiseen kalustoon, mutta yhtään hakemusta ei saatu. Avustuksia myönnettiin yhteensä noin 9 900 000 eurolla.

Kyselytutkimuksen hankintatuen vaikutuksista toteutti Taloustutkimus Oy.

Lähde: Traficom

Sinua voisi myös kiinnostaa