Kuljettajan uniapnea - Ranen tarina - osa 3/4

Osa 3/4. Uniapnea – kortti, henki vai molemmat

Tässä juttusarjassa pureudumme uniapnean syövereihin. Tarinan päähenkilö 56-vuotias autokuljettaja Rane, joka kärsi sekä työtä että vapaa-aikaa häiritsevästä väsymyksestä. Juttusarjan ensimmäisessä osaa kerrottiin Ranen oireista, toisessa osassa uniapnean syistä ja diagnosoinnista. Tässä kolmannessa osassa paneudumme uniapnean seurauksiin muuhun terveydentilaan ja vaikutuksiin autonkuljettajan ammatissa jatkamiseen. Menettääkö kuljettaja aniapnean seurauksena ajokortin, hengen vaiko molemmat?

Uniapnean yleisyys ammattikuljettajilla

Arviot uniapneaa sairastavien määrästä vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kukin arvioiva taho uniapnean määrittelee. Helsingin yliopiston Vitalmed-tutkimuskeskuksen Unikuorma 2 -tutkimuksessa mukana olleista 65 kuljettajasta 44,6 prosentilla todettiin olevan hoitoa vaativa uniapnea, ja tapauksista suurin osa oli diagnosoimatta.  Aiemmassa Unikuorma 1-tutkimuksessa 14 vuotta aikaisemmin uniapneaa sairasti noin 24 prosenttia, eli ilmaantuvuus oli huomattavasti lisääntynyt seuranta-aikana. Tutkimuksen tuloksen perusteella voi kuitenkin olettaa, että uniapneaa sairastaa todella merkittävä osa ammattikuljettajista. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla.

Tilannetta pahentaa se, että osa kuljettajista sairastaa uniapneaa tietämättään. Se merkitsee, että sairaus jää hoitamatta. Uniapnean esiintyvyys ja vaikutusten haitallisuus on niin suurta, että sitä olisi syytä seuloa ammattikuljettajilta. Kun tällaista seulontaa ei ole, on epänormaalia väsymystä pitempään poteneen kuljettajan syytä hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti. Aika moni viivyttää sitä aivan liian pitkään, kuten teki myös tarinamme päähenkilö Rane.

Onko lähtö lähellä

Uniapneaa sairastavan nukkujan hengityskatkoksen kesto voi olla jopa yli minuutin. Voiko hän kuolla unenaikaiseen hengityskatkokseensa? Ei onneksi voi, sillä luonto on järjestänyt niin, että hengityksen salpautuessa ihminen havahtuu. Myös Ranelle iski joskus unta odotellessa pelko siitä, että hän ei herääkään vaan noutaja saapuu hänen nukkuessaan. Pelkoa lisäsi se, että hänellä uniapnea oireili myös unihalvausten muodossa. Joskus hän havahtui siihen, että ei kyennyt liikuttamaan edes sormenpäitään. Uni veti vastustamattomasti puoleensa, mutta hän ei uskaltanut antaa sille periksi vaan ponnisti kaikki tahdonvoimansa herätäkseen. Unihalvaus ei ole tyypillinen uniapnean oire, mutta Rane tunsi näissä tilanteissa erityisen voimakasta kuolemanpelkoa.

Pelko siitä, että uniapnea tappaa äkillisesti ja yllättäen on luonnollista, mutta perusteltua se ei ole. Uniapnea lisää kuitenkin muita terveysriskejä, ja ne aiheuttavat ennenaikaista kuolleisuutta.

Uniapnean vaikutukset muuhun terveydentilaan

Hoitamaton vaikea-asteinen uniapnea suurentaa erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin kuolemisen riskin 3–6-kertaiseksi. Alle 50-vuotiailla uniapneapotilailla on muita useammin kohonnut verenpaine tai krooninen eteisvärinä. Ennenaikaisen kuoleman vaara on heillä suurempi kuin vanhemmilla uniapneapotilailla. Uniapnea voi moninkertaistaa sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden keski-ikäisillä ja uuden sydäninfarktin ilmaantuvuuden tai ennenaikaisen kuoleman vaaran ennestään sepelvaltimotautia sairastavilla. Kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, hapenpuutteen aiheuttamien sydänsairauksien ja aivoinfarktin esiintyvyys on uniapneapotilailla suurempi kuin uniapneaa sairastamattomilla. Hoitamaton uniapnea lisää myös aivoinfarktin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän sekä pitkäkestoisen masennuksen riskiä.

Ranella oli hoitamattoman uniapnean aikana verenpaine koholla, alapaine kohosi välillä lähelle sataa. Myös verensokeriarvot olivat sen verran koholla, että lääkäri kertoi sen olevan merkki alkavasta diabeteksesta.

Uniapnea ja ajokyky

Väsymyksen vaikutusta ajokykyyn ja liikenneturvallisuuteen on tutkittu paljon. Sitä on tutkittu ja tutkitaan luonnollisesti myös uniapnean kohdalla. Uniapneaa sairastavalla kuljettajalla on todettu olevan 2,5-, joissakin tutkimuksissa jopa 7-kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen. Riskin on sanottu johtuvan uniapnean aiheuttamasta väsymyksestä ja tarkkaavaisuuden alentumisesta. Uniapnean on todettu heikentävän potilaan kognitiivista toimintakykyä ja ajosuoritusta muun muassa reaktioaikojen, keskittymiskyvyn, visuaalisen havaitsemisen ja työmuistin toiminnan osalta.

Helsingin Uniklinikan Unikuorma 2 -tutkimuksessa saatiin hieman toisenlaisia tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin raskaan liikenteen kuljettajien mitattua vireystasoa, päiväväsymystä, terveyttä ja liikenneonnettomuuksia. Tutkimuksen mukaan ikä tai uniapnea eivät huononna ammattikuljettajien vireyden säilyttämiskykyä. Myöskään uniapnean vaikeusaste ei tutkimuksessa selittänyt vireyden säilyttämiskykyä eikä liikenneonnettomuuksia. Iän lisääntyessä ajokokemus kasvaa ja kyky arvioida omaa vireyttä ja ammatissa jatkamisen mahdollisuuksia paranevat. Kun myös vireyden säilyttämiskyky paranee iän myötä, ei uniapnea muodostakaan niin suurta riskiä kuin voisi olettaa. 

Ajoterveyden arviointia pohdittava

Unikuorma 2-tutkimuksen tulosten mukaan ei kuljettajien ajoterveyttä eikä etenkään vireyden säilyttämiskykyä ja riskiä nukahtaa rattiin voida arvioida sen perusteella, onko heillä uniapnea vai ei. Vaikeassakaan uniapneassa ei päiväväsymystä välttämättä esiinny. Jotta kuljettajia ei turhaan kielletä ajamasta autoa, tulisi objektiiviset vireyden säilyttämistä ja kognitiota arvioivat tutkimukset sekä muut tarvittavat tutkimukset tehdä nopeasti ja asiantuntevasti.

Uniapneapotilaan väsymys ja rattiin nukahtamisen vaara on katsottu suureksi riskiksi liikenteessä. Siksi uniapneapotilaita pitää säännöllisesti seurata, ja tässä yhteydessä arvioida myös pärjäämistä liikenteessä.

Kortti, henki vai lääkäri

Uniapnea ei ole automaattinen syy ajokiellon asettamiselle eikä este ammattiautoilulle. Siksi ajokiellon tai ajokortin menettämisen pelko ei saa estää tutkimuksiin hakeutumista. Uniapneaa sairastava ammattikuljettaja ei menetä ajokorttiaan, jos uniapnean hoito on hallinnassa. Lääkäri arvioi ajoterveysedellytyksiä useilla eri mittareilla. Keskivaikea- ja vaikea-asteista uniapneaa sairastavan R2-ajokortin haltijan tulee suorittaa vireystilatutkimus työkykyarvioinnissa Traficomin edellytysten mukaisesti. Ammattikuljettaja pääsee yleensä tutkimuksiin ja hoitoon nopeasti ja jonottamatta. Onnistuneen koetuloksen ja hoidon aloittamisen jälkeen ajamista saa jatkaa yleensä välittömästi.

Kuten edellä on kerrottu, uniapnean riskit muuhun terveydentilaan ovat huomattavan suuret. Vaikka uniapnea ei sinänsä olekaan tappava tauti, sen seurauksena kenties tulevat sairaudet ovat sitä. Ajokyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta riskiä pienentää se, että uniapneaa sairastavalla on yleensä karttunut ikää ja ajokokemusta, mitkä suojaavat onnettomuuksilta. Hoitamaton uniapnea ja sen seurauksena tulleet muut sairaudet, kuten kohonnut verenpaine ja diabetes saattavatkin olla jo aikamoinen riski myös liikenneturvallisuudelle.

Hoitamaton uniapnea voi viedä hengen ennen kuin viranomainen osaa ajokorttia edes kysellä. Tutkimukseen hakeutuminen ajoissa ja oikeanlainen hoito ovat nopein reitti oman ajoterveyden, ja sitä kautta koko liikenneturvallisuuden parantamiseen. Ne auttavat kuljettajaa pitämään pyörät pyörimässä - turvallisesti.

Lähteet: Hengitysliitto, Sydänliitto, Resmed Oy, Helsingin yliopiston Vitalmed-tutkimuskeskus