Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta | Kuljettaja.fi
Artikkelit | Uutiset
#Keskuskauppakamari#Tiestön kunto

Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta

22.9.2023 | Autotoday

Hallituksen budjettiriihi toi mukanaan odotettuja päätöksiä ja viitoitti aikataulua hallitusohjelman liikennettä koskevien kirjausten toteutumisen osalta. Budjettiriihen päätöksin ensi vuonna laitetaan liikkeelle hallitusohjelmassa linjattu noin kolmen miljardin euron väyläinvestointipaketti.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Piia Karjalainen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari.

– Muutenkin välttämättömien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen on parasta lääkettä nyt kun Suomi on ajautumassa taantumaan, kiittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Piia Karjalainen.

– Toki olisimme toivoneet, että toteutusvalmiiden hankkeiden osalta olisi kuokka saatu maahan jo tänä vuonna, jotta elvytysvaikutus olisi pystytty maksimoimaan ja reagoimaan rakennusalan heikentyneeseen suhdannetilanteeseen, Karjalainen sanoo.

Budjettiriihessä linjattiin 250 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan purkamiseen ensi vuodelle sekä 350 miljoonan euron käynnistämisvaltuuksista uusille hankkeille.

– Nämä panostukset perusväylänpitoon ja kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita. Väylien kehittämishankkeiden rinnalla on tärkeää, että rahoitusta suunnataan myös tie- ja rataverkon ylläpitoon ja perusparannuksiin, jotta väylien korjausvelan kasvu saadaan taitettua, Karjalainen sanoo.

Tieverkon korjausvelka on nyt 2,4 miljardia euroa ja rataverkolla 1,5 miljardia euroa.

"Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan."

Nämä ovat merkittäviä summia, jopa valtion väyläomaisuuden tasearvoon verrattuna.

– Perusväylänpitoon tarvittaisiin kuitenkin ensi vuodelle myönnetyn 250 miljoonan euron suuruinen pysyvä vuotuinen lisärahoitus, jotta korjausvelan kasvu saataisiin kokonaan pysäytettyä, Karjalainen muistuttaa.

Korjausvelasta iso osa on vähemmän liikennöidyllä verkolla, ja infrapanostuksia ei voi kohdistaa yksinomaan vilkasliikenteisiin verkon osuuksiin, sillä myös vähemmän liikennöidyllä verkolla on yhteysvälejä, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kriittisiä ja korvaamattomia. Erityinen ongelmakohta on siltojen heikkenevä kunto sekä tie- että raideverkolla.

Toinen haaste väyläverkon ylläpidon osalta on maarakennuskustannusten nousu, joka on ollut erityisen suurta päällystystöitä koskien, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmilla rahoitustasoilla saadaan entistä vähemmän vaikuttavuutta aikaiseksi.

– Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan. Esimerkiksi vuosilla eteenpäin siirretyt teiden uudelleenpäällystystyöt aiheuttavat helposti sen, että seuraavalla kerralla joudutaan korjaaman myös teiden rakenteita, mikä on kertaluokkaa kalliimpaa, Karjalainen sanoo.

Lähde: Autotoday | Clas von Bell

 

 

Sinua saattaisi kiinnostaa