1.9.2022 | Autotoday
Tammi-elokuussa rekisteröidyistä henkilöautoista noin 15 prosenttia on ollut täyssähköautoja, kun osuus vielä viime vuonna oli noin 10 prosenttia.
Täyssähköisten henkilöautojen hankintatukea koskeva laki on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vuodesta 2018 suurin piirtein samansisältöisenä. Kotitaloudet voivat saada 2 000 euron hankintatuen hinnaltaan enintään 50 000 euron täyssähköauton hankintaan.
Henkilöautojen hankintatuen hakuaika päättyy nykyisen lain mukaisesti maaliskuun 2023 lopussa. Tuki uhkaa päättyä kuitenkin jo tätä aiemmin, sillä tuelle varattu määräraha varataan loppuun jo lähiviikkoina.
– Mikäli hankintatuki päättyisi syksyllä määrärahojen loppumiseen, sähköautojen kysyntään tulisi negatiivinen signaali ja pahimmillaan markkinahäiriö. Vaikka hankintatuki ei ole ainoa tekijä kotitalouksien hankintapäätöksissä, se helpottaa hankintaa, koska tuki tasaa hintaeroa verrattaessa uuden sähköauton hintaa samankokoisen uuden tai käytetyn polttomoottoriauton hintaan, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki on yksi valtioneuvoston fossiilittoman liikenteen tiekartan avaintoimenpiteistä. Kannusteelle on suuri tarve, sillä hintaero keskimääräisen uuden bensiiniauton ja täyssähköauton välillä on edelleen noin 20 000 euroa.
Ruotsissa täyssähköautojen hankintatuki oli 4 000 euron suuruinen vuosina 2012–2017. Hankintatuen tasoa nostettiin 7 000 euroon ns. bonus-malus-mallin tullessa voimaan vuonna 2018. Hankintatuki pienenee ensi vuonna noin 5 000 euroon. Tukea saavat sekä kotitaloudet että yritykset. Ruotsissa sähköistyminen edennyt 3–4 vuotta Suomen autokannan sähköistymistä nopeammin.
Myös Norjassa jatketaan edelleen suurinta osaa hankintakannusteista, mm. arvonlisäverovapautusta, vaikka sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on noussut jo lähes 80 prosenttiin. Norjassa on suunnitteilla asettaa sähköautoille alennettu arvonlisäverotaso vaiheittain lähivuosien aikana. Arvonlisäveroa perittäisiin uusien sähköautojen hankinnasta 4,0–12,5 prosenttia, kun yleinen arvonlisävero Norjassa on 25 prosenttia.
Saksassa enimmillään 6 000 euron suuruista sähköautojen hankintatukea jatketaan sähköistymisen nopeuttamiseksi vuoden 2025 loppuun siten, että tukisumma laskee portaittain tulevien vuosien aikana.
– Norjan, Ruotsin ja Saksan kannustemallit osoittavat, että hankintatukien tulee pitkäjänteisiä ollakseen tehokkaita. Kiihtymässä olevan käyttövoimamurroksen alkuvuosille suunnattujen kannusteiden vaikutus sähköautojen määrään kannassa on ratkaiseva. Hankintatuen alasajo olisi Suomen autokannan sähköistymisen kannalta askel taaksepäin, muistuttaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.
Jotta hankintatuen loppuminen ei leikkaisi sähköautojen kysyntää, hankintatuelle tulisi varata lisämäärärahaa ja tukikautta tulisi jatkaa ensi vuoden loppuun asti.
Lisämäärärahatarve vuodelle 2022 on yhteensä noin 7 miljoonaa euroa ja vuodelle 2023 noin 30 miljoonaa euroa. Hankintatukea tulisi seuraavalla hallituskaudella uudistaa vastaavan tapaisella bonus-malus-järjestelmällä kuin Ruotsissa. Tässä ns. kannusteveromallissa hankintatuki rahoitetaan vuosittaisesta ajoneuvoverosta kerättävillä tuloilla.
Liikenteen sähköistymisen nopeuttaminen on tärkeimpiä päästövähennystoimia
Henkilö- ja pakettiautokannan sähköistyminen on liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta olennaisen tärkeää, sillä liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästövähennystavoitteita ei näillä näkymin ole mahdollista saavuttaa ilman ennakoitua nopeampaa sähköistymiskehitystä.
Koronapandemian aikana uusien autojen kysyntä on vähentynyt ja pandemian jälkeisen nopean talouskasvun aikaansaama komponenttipula on vähentänyt autojen tuotantoa ja leikannut uusien autojen rekisteröintejä. Hankintatuen tarve korostuu, koska autokannan uusiutuminen on ottanut viime vuosien aikana taka-askelia.
Lähde: Autotoday | Clas von Bell