Silmät olivat auringonnousun hetkellä täynnä hiekkaa ja radiossa pauhasivat tuoreimmat hitit, kuten Nenan "99 Luftballons" ja Lionel Richien ”Hello”. Jokainen kilometri vie kuitenkin lähemmäksi Travemünden satamaa sekä Wernerin kuppilan Strammermaxia ja kannullista kahvia.
Puolen päivän aikaan oli aamiainen nautittu, käyty tullimiesten kanssa normaalit keskustelut ja ajettu laivaan, joka rantautuisi vielä saman päivän iltana Trelleborgiin Etelä-Ruotsiin.
Illalla Trelleborgissa odotti noin 660 km öinen taival seuraavaksi aamuksi Tukholmaan Värtahamniin Siljan Turun laivalle. Laiva lähti klo 07.00 aamulla, eikä pakollisen tunnin tauon lisäksi niinä öinä juuri luppoaikaa jäänyt. Laivat kun kulkivat aikataulujensa mukaan, eivätkä jääneet odottelemaan unista kulkijaa.
Sunnuntai-iltana Turussa olikin sitten edessä yksi koko viikon kiireisimmistä hetkistä. Yhdistelmän ajo laivasta ulos, kuorman papereiden selvitys tullissa ja mahdollinen ajoneuvokontrolli. Sen jälkeen kuorman papereiden sullominen puoliperävaunun postilaatikkoon, kärry jalalle Siljan trailerikentälle tai johonkin sataman terminaaleista ja uusi kärry perään. Sitten kaiveltiin vientipaperit kärryn postilaatikosta tai haettiin jonkin terminaalin toimistosta. Vientipapereista tuli tietysti ensimmäiseksi tarkastettua, että minne sitä tällä kertaa oltiin lähdössä. Sen jälkeen mentiin takaisin tulliin esittelemään juuri saatuja dokumentteja sekä hakemaan laivalippu Siljan lippuluukulta ja ottamaan tullisinetti perävaunun perään.
Sitten ei ollutkaan jäljellä enää kuin reissurahojen nouto terminaalin pankista. Tosin etukäteen tilatut setelit vaihtoivat useinmiten omistajaa tullikentällä laivan vieressä pankkikonttorin ikkunan kautta, kun enää ei ollut jäänyt aikaa käydä terminaalissa asioimassa. Pankin henkilökunta oli tullut tutuksi ja tällainenkin palvelu pelasi hienosti.
Uusi työviikko alkoi ajamalla takaisin samaan laivaan, jonka olin juuri puolitoista tuntia aikaisemmin jättänyt. Seuraavana aamuna Tukholmassa käänsin auton keulan kohti etelää vain löytääkseni itseni taas seuraavana lauantaiaamuna ajelemasta auringonnousun aikaan kohti Travemündeä Nenaa kuunnellen..
